Sisäilman laatu on suuri huolenaihe nykymaailmassamme, sillä yhä useammat ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa.
Puhtaan ilman hengittäminen on elintärkeää jokaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Kaikki sisäympäristöt eivät valitettavasti tarjoa samaa ilmanlaatua ja tämä onkin noussut viimeaikoina esiin etenkin koulumaailmassa. Kun on kyse lapsista, jotka ovat herkempiä hengitysvaikeuksille, puhtaan sisäilman varmistaminen on erityisen tärkeää.
Tässä artikkelissa käymme läpi sisäilmaongelmiin liittyiä syitä ja seurauksia sekä sitä, millainen vaikutus puurakentamisella tähän on.
Sisällysluettelo
Koulun puhdas sisäilma
Hyvällä sisäilmalla on ratkaiseva rooli etenkin niiden ihmisten terveyden ja mukavuuden ylläpitämisessä, jotka viettävät suurimman osan ajastaan sisällä. Sisäilman laadulla on ratkaiseva rooli opiskelijoiden terveellisen oppimisympäristön ylläpitämisessä.
ARB:n artikkelissa kerrotaan kouluelämääkin koskevista sisäilman epäpuhtauksien vaikutuksista hyvin:
”Vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa, missä ilmansaaste on usein korkeampi kuin ulkona. Kuluttajatuotteista, kaasulaitteista, rakennusmateriaaleista, tupakoinnista ja huonekaluista vapautuvat kemikaalit voivat kaikki myötävaikuttaa tähän ongelmaan. Altistuminen sisäilman epäpuhtauksille voi aiheuttaa erilaisia terveysvaikutuksia.”
Puhdas sisäilma luo opiskelijoille sekä henkilökunnalle turvallisen ympäristön työskennellä sekä edistää yleisesti terveellisempää ilmapiiriä.
Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?
Sisäilmaongelmia voi ilmetä useista syistä. Yksi yleisimmistä syistä on kosteus väärässä paikassa. Tätä rakentamisen vaiheessa ehkäistään muun muassa niin kutsutulla huputtamisella, joka tarkoittaa käytännössä teltan rakentamista rakennuksen ympärille. Kaikki tämä luonnollisesti nostaa rakentamisen kustannusta.
Huputtamisessa isona ongelmana on teltan aukominen rakennusvaiheen aikana. Telttaa joudutaan aukomaan useampaan otteeseen, aina kun uutta materiaalia nostetaan nostureilla rakennuksen sisälle.
Tätä ongelmaa moduulirakentamisessa ei ole. Moduulirakentamisessa elementit tuodaan kelmutettuina paikan päälle, jossa ne avataan ja asennetaan silloin kun kelit sen sallivat.
Toinen yleisimmistä syistä on huono ilmanvaihto. Ilman asianmukaista ilmanvaihtoa rakennukseen voi kertyä epäpuhtauksia, kuten hiilimonoksidia, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja radonia. Tämä voi johtua esimerkiksi huonosti säädetystä tai puutteellisesta ilmanvaihdosta.
Toinen syy sisäilmaongelmiin on tiettyjen materiaalien ja rakennusaineiden käyttö.
- Esimerkiksi rakennusmateriaalit, kuten asbesti ja lyijypohjaiset maalit, voivat vapauttaa haitallisia hiukkasia ilmaan.
Epan artikkelissa kerrotaan myös muita sisäilmaongelmien syitä:
”Sisäilman saastelähteet, jotka vapauttavat kaasuja tai hiukkasia ilmaan, ovat ensisijainen syy sisäilman laatuongelmiin. Riittämätön ilmanvaihto voi lisätä sisätilojen epäpuhtauspitoisuuksia, jos sisäilma ei vaihdu riittävästi eikä sisäilman epäpuhtaudet kulje pois. Korkea lämpötila ja kosteus voivat myös lisätä epäpuhtauksia.”
Huoneen lämpötila luokassa-Miten vaikuttaa oppimiseen?
Luokan ihanteellinen lämpötila on tärkeä osa oppimisympäristön mukavuutta ja luokan yleistä työrauhaa. Luokan lämpötilan tulisi olla optimaalinen oppimisprosessin kannalta, sillä on todistettu, että liian kuuma tai kylmä luokkahuone voivat vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden keskittymiskykyyn.
Ihanteellisin luokkahuoneen lämpötila tulisi olla 20-22 astetta.
Siinä missä liian lämmin luokkahuoneen lämpötila tekee olon uneliaaksi ja levottomaksi, liian kylmä huone aiheuttaa kuivan ihon lisäksi vilunväristyksiä ja epämiellyttävää oloa.
Miten sisäilman kosteus vaikuttaa terveyteen?
Niehsin artikkelissa kiteytetään hyvin:
”Ympäristöterveystutkijat tutkivat, miten sisäilman laatu vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimukset viittaavat siihen, että ilman epäpuhtauksien pitoisuudet sisätiloissa ovat kasvaneet. Tämä johtuu mm. seuraavista tekijöistä;
kodin tuotteissa käytetyistä kemikaaleista, riittämättömästä ilmanvaihdosta, liian kuumasta lämpötilasta sekä liian suuresta ilman kosteudesta.”
Rakennuksen korkea kosteuspitoisuus on sisäilmaongelmista yleisin ja se aiheuttaa monia terveysongelmia, kuten hengitysvaikeuksia sekä allergisia reaktioita.
- Kun sisäilma on liian kosteaa, se edistää homeen kasvua ja pölypunkkitartuntoja, jotka laukaisevat allergioita tai astmaoireita. Lisäksi korkea kosteus vaikeuttaa kehomme jäähtymistä luonnollisesti hikoilun kautta. Tämä voi johtaa väsymykseen ja kuivumiseen, mikä vaikuttaa myös kognitiivisiin kykyihimme ja tuottavuuteen töissä tai koulussa.
Myös alhainen kosteus on uhka terveydellemme, sillä kuiva huoneilma kuivattaa nenäkäytäviä ja ihoa aiheuttaen ärsytystä sekä tulehduksia. Se voi myös pahentaa keuhkoputkentulehdus- ja astmaoireita.
Sisäilmaongelman oireet
Sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa erilaisia oireita, joita voi olla vaikea diagnosoida.
Jotkut ihmiset voivat kokea oireita heti astuessaan sisään rakennukseen, kun taas toiset eivät ehkä huomaa mitään ennen kuin ovat altistuneet jo pitkään.
Epan artikkelista lainattuja tyypillisimpiä nopeasti ilmeneviä oireita:
- silmien, nenän ja kurkun ärsytys
- päänsärky
- huimaus
- väsymys
Näiden lisäksi voi ilmetä hengitysvaikeuksia ja joidenkin sairauksien (kuten astman) oireet voivat pahentua.
”Tällaiset välittömät vaikutukset ovat yleensä lyhytaikaisia ja hoidettavissa. Joskus hoito tarkoittaa yksinkertaisesti sen altistuspaikan välttämistä, mikäli paikka voidaan tunnistaa. ”
Yksi sisäilman saastumisen huolestuttavimmista piirteistä on se, että huomioimatta jättämisellä ne voivat johtaa pitkäaikaisiin terveyshuoliin.
Mitä pitkäaikaisia terveyshaittoja huonosta sisäilmasta on?
- hengityselinten sairaudet
- sydänsairaudet
- Syöpä
Nämä yllä mainitut pitkäaikaiset sairaudet voivat olla vakavia ja pahimmassa tapauksessa jopa tappavia.
Näin vältetään uudisrakennuksien sisäilmaongelmat
Sisäilmaongelmat viittaavat erilaisiin rakennusten sisäilman laatuun liittyviin ongelmiin. Nämä ongelmat voivat vaihdella ihmisten fyysisistä oireista rakennuksen rakenteisiin ja ympäristöön vaikuttaviin ongelmiin.
Daikinin artikkelissa muistutellaan:
”Käytämme niin paljon aikaa miettiessämme ruokaamme, veden saantiamme ja liikuntaa – mutta kuinka monta tuntia olet käyttänyt kotisi ilmanlaadun pohtimiseen? Suurin osa meistä viettää jopa 90 % ajastaan sisätiloissa, joten ilmanlaadulla on paljon suurempi osa terveyteen liittyvässä pulmapelissä kuin olet ehkä uskonut.”
Ensimmäinen neuvo terveellisen sisäympäristön rakentamisessa on puun käyttäminen rakennusmateriaalina. Puurakennukset tunnetaan erinomaisesta sisäilmanlaadustaan eri tekijöiden, kuten rakentamisessa käytettyjen luonnonmateriaalien, sekä ilmanvaihtojärjestelmien ansiosta.
Puiset seinät, lattiat ja katot pystyvät imemään kosteutta ja säätelemään kosteustasoa, mikä luo mukavan ympäristön, joka vähentää homeen kasvun ja pölyn kertymisen riskiä.
Puu ei myöskään päästä ilmaan haitallisia kemikaaleja tai epäpuhtauksia, jotka voivat olla haitallisia ihmisten terveydelle.
Milloin sisäilma on hyvälaatuista?
Sisäilman laatu on tärkeä terveyteemme ja hyvinvointiimme vaikuttava tekijä.
Hyvä sisäilma voi parantaa fyysistä ja henkistä terveyttämme, mutta mikä on hyvä sisäilma ja mistä tekijöistä hyvä sisäilma koostuu?
Ihannetapauksessa sisäilmassa ei saa olla epäpuhtauksia, kuten pölyhiukkasia, homeitiöitä, allergeeneja, kaasuja (kuten hiilimonoksidia tai radonkaasua), eikä kotitaloustuotteiden tai rakennusmateriaalien aiheuttamia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC).
Yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvän sisäilman laadun ylläpitämisessä on kunnollinen ilmanvaihto.
- Tämä tarkoittaa riittävän ilman vaihtumisen varmistamista rakennuksessa. Tämän tehtävänä on poistaa sisäilmasta epäpuhdasta ilmaa ja tuoda tämän tilalle riittävä määrä raitista ulkoilmaa.
Toinen tärkeä tekijä sisäilman laadussa on hyvä ilmankosteus.
- Korkea kosteus voi johtaa homeen kasvuun ja muihin ongelmiin, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti ilmanlaatuun.
Paras tapa saada puhdasta sisäilmaa on huomioida käytettävät rakennusmateriaalit ja laadukas ilmanvaihto jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa ja valmistaa rakennus näiden avulla mahdollisimman optimaaliseksi puhtaalle sisäilmalle.
Sisäilman kosteus puurakennuksessa
Puumateriaalilla on kosteutta sääteleviä ominaisuuksia, jotka auttavat ylläpitämään optimaalista kosteustasoa rakennuksen sisätiloissa ja estävät homeen ja muiden haitallisten mikrobien kasvun rakenteessa.
Kuten muidenkin rakennusmateriaalien kohdalla, myös puurakennuksissa on kuitenkin pidettävä hyvä huoli siitä, että rakennuksen kosteuspitoisuus ei pääse nousemaan liian korkeaksi ja altista näin ollen puuta homeen kasvualustaksi.
Mikä on liian kostea sisäilma? -Miten vaikuttaa rakenteeseen?
Sisäilman kosteuden hallinta on erittäin tärkeää terveellisen sisäilman laadun ylläpitämisessä. Sisäilman laatu heikkenee, kun kosteustaso nousee yli 50 %. Kun kosteustaso nousee, se voi johtaa useisiin ongelmiin, kuten homeen kasvuun, pölypunkkeihin ja bakteereihin.
Totalcomfortalin artikkelissa kerrotaan liiallisen kosteuden vaikutuksista seuraavasti:
”Yleisiä merkkejä liiallisesta kosteudesta ovat irronnut tapetti, kupliva maali tai puulattiat tai huonekalut, jotka alkavat vääntyä. Jopa elektroniset laitteet voivat alkaa toimia väärin kosteuden tunkeutuessa sisään.”
Kosteus voi myös vahingoittaa huonekaluja, edistää puun lahoamista kodin rakenteessa ja luoda epämiellyttävää hajua, joka vaikuttaa yleiseen elämänlaatuun. Jos näitä ongelmia ei käsitellä nopeasti, ne voivat aiheuttaa pitkäaikaisia vahinkoja, joiden korjaaminen on kallista.
Milloin on liian kuiva sisäilma? -Ilman suhteellinen kosteus
Yksi avaintekijä, joka vaikuttaa hyvään sisäilman laatuun, on oikeanlaisen suhteellisen kosteuden ylläpitäminen.
- Suhteellisella kosteudella tarkoitetaan ilman kosteuden määrää verrattuna enimmäismäärään, jonka ilma voi pitää tietyssä lämpötilassa.
Airssetin artikkelissa on avattu ilman kosteustasoja näin:
”Terveellisen ja mukavan sisäympäristön suositeltava kosteustaso on 30-60 % suhteellisesta kosteudesta. Canadian Standards Association (CSA) suosittelee, että kosteustasojen tulisi olla korkeintaan 20-70 %. Näiden tasojen ulkopuolella oleva suhteellinen kosteus voi aiheuttaa fyysistä epämukavuutta ja yli 70 % voi johtaa rakennuksen fyysisiin vaurioihin kondensoitumisen vuoksi.”
Jos rakennuksen kosteustasot ovat tätä aluetta alhaisemmat, sisäilma saattaa olla liian kuivaa, joka onkin yksi yleisimmistä huonoon sisäilmanlaatuun liittyvistä ongelmista. Kun sisäilma on liian kuivaa, se voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavanlaisia ongelmia:
- Fyysisiä oireita, kuten ihon kuivumista, ärtyneitä silmiä ja nenäverenvuotoa.
- Lisäksi se voi myös aiheuttaa staattista sähköä ja vahingoittaa huonekaluja ja muita esineitä.
Matala kosteustaso voi johtua esimerkiksi lämmitysjärjestelmistä tai ilmastointilaitteista, jotka poistavat kosteutta ilmasta.
Parempi sisäilma puurakenteisen koulun myötä
Sisäilmaongelmat ovat suuri huolenaihe kouluissa, sillä sen pelätään heikentävän oppilaiden ja henkilökunnan terveyttä ja hyvinvointia.
Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on koulujen rakentaminen puumateriaaleista. Puurakennukset tarjoavat monia etuja perinteisiin betonirakenteisiin verrattuna, erityisesti sisäilman laadun suhteen.
- Ensinnäkin puu on luonnollinen materiaali, joka ei vapauta haitallisia kemikaaleja tai epäpuhtauksia ympäristöön, kuten formaldehydiä, jota esiintyy yleisesti synteettisissä rakennusmateriaaleissa. Tämä tarkoittaa, että puisissa koulurakennuksissa on pienempi riski aiheuttaa hengitysongelmia ja muita huonoon sisäilman laatuun liittyviä terveysongelmia.
- Toiseksi puulla on lämmöneristystä- ja kosteutta sääteleviä ominaisuuksia, jotka auttavat säätelemään lämpötilaa, kosteustasoa ja estämään homeen kasvua.
- Lisäksi mainittakoon, että puukoulujen etu on niiden kyky edistää opiskelijoiden ja henkilökunnan mielenterveyttä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että altistuminen luonnollisille elementeille, kuten puulle, voi vähentää stressiä ja parantaa yleistä mielialaa. Puun akustiset eristysominaisuudet auttavat myös vaimentamaan melua ja vähentämään kaikua huoneissa, mikä luo rentouttavamman ympäristön oppilaille.
Sisäilmaongelmat työpaikalla
Sisäilmaongelmilla voi olla vakavia seurauksia työntekijöille, jotka viettävät tuntikausia päivässä työpaikallaan.
Evian artikkelista lainattua: ”Eurooppalaiset viettävät 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa ja rakennuksissa, joissa saastetasot ovat usein paljon korkeammat kuin ulkona. Itse asiassa kodeissamme, kouluissamme, toimistoissamme ja tehtaissamme oleva sisäilma voi olla kaksi kertaa tai jopa viisi kertaa saastuneempaa kuin ulkoilma. Joissakin äärimmäisissä tapauksissa sisäilman on havaittu olevan sata kertaa saastuneempaa kuin vastaava ulkoilma.
Altistuminen sisäilman epäpuhtauksille, pääasiassa jokapäiväisten tuotteiden ja toimien seurauksena, on keskeinen syy astmaan ja useimpien infektioiden ja allergioiden leviämiseen.”
Työpaikan sisäilmaongelmien perimmäisten syiden tunnistaminen on olennaista työntekijöiden terveellisemmän ympäristön luomiseksi. Ensimmäinen askel on arvioida sekä itse rakennuksen, että rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän kunto.
Työnantajien on tärkeää tehdä ennakoivia toimenpiteitä mm. kosteustason hallitsemiseksi, jotta vältyttäisiin sisäilmaongelmilta.
Tilaelementtikoulu pelastaa sisäilmaongelmissa
Sisäilmaongelmat ovat lisänneet siirrettävien tilaelementtirakennusten kysyntää reilusti.
Elementit E:n artikkelissa huomautetaan, että tilaelementeistä tehdyt rakennukset soveltuvat täydellisesti myös pysyviksi rakennuksiksi:
”Tilaelementtirakennukset on aiemmin mielletty väliaikaisiksi väistötila-tyyppisiksi ratkaisuiksi. Tilaelementeistä tehdyt rakennukset soveltuvat kuitenkin äärimmäisen hyvin pysyviksi rakennuksiksi ja yhä useampi päätyykin nykyään tähän ratkaisuun.
Nämä rakennukset täyttävät kaikki pysyviä rakennuksia koskevat ehdot ja määräykset, joten enää ei tarvitse rakentaa väliaikaista tilaa, vaan on mahdollista saada tässä samassa ajassa pysyvä rakennus.”
Sisäilmaongelmia voi ilmetä useista syistä. Yksi yleisimmistä syistä on kosteus väärässä paikassa. Tätä rakentamisen vaiheessa ehkäistään muun muassa niin kutsutulla huputtamisella, joka tarkoittaa käytännössä teltan rakentamista rakennuksen ympärille. Kaikki tämä luonnollisesti nostaa rakentamisen kustannusta.
Huputtamisessa isona ongelmana on teltan aukominen rakennusvaiheen aikana. Telttaa joudutaan aukomaan useampaan otteeseen, aina kun uutta materiaalia nostetaan nostureilla rakennuksen sisälle.
Tätä ongelmaa moduulirakentamisessa ei ole. Moduulirakentamisessa elementit tuodaan kelmutettuina paikan päälle, jossa ne avataan ja asennetaan silloin kun kelit sen sallivat.
Kattavammin tilaelementtirakentamisesta pääset lukemaan täältä.